Se aika vuodesta

1

Norjassa on taas se aika vuodesta, kun abiturientit eli russ juhlistavat koulun päättymistä. Russetid ei jää näkemättä eikä kuulematta ainakaan Oslon alueella asuvilta. Kaupunkikuva täyttyy pääsiäisen jälkeen punaisiin ja sinisiin haalareihin sekä ylioppilaslakkia muistuttaviin hattuihin (russelue) pukeutuneista nuorista. Heidät myös kuulee musiikkia tykittävän russebussin ajaessa makuuhuoneen ikkunan ohi aamuyöllä. Tämä norjalaisilmiö tuli menestyssarja Skamin kautta tunnetuksi ympäri maailmaa.

Mikä oikeastaan on russetid ja russefeiring?

Kuva: Ronny André Bendiksen, Flickr

Ensin työ, sitten huvit – vai?

Suomessakin abit toki juhlivat – mutta lukulomalla ennen ylioppilaskirjoituksia kuitenkin pääasiassa valmistaudutaan yo-kokeisiin.

Suomalaisena russetidiä ja russefeiringiä vuosikymmenen sivusta seuranneena, tuntuu edelleen nurinkuriselta juhlia itsensä rapakuntoon ennen viimeisiä kokeita. Muistan kuulleeni tästä eriskummallisesta norjalaisperinteestä ensimmäistä kertaa 2006 ja olin tuolloin ihan varma, että minua vedätetään. Siis anteeksi mitä, nuoret juhlivat ja rellestävät reilun kuukauden ja ajelevat pakettiautoissa ja busseissa ympäri maata? Ja sitten vielä osallistuvat koulun päättökokeisiin?

Päättökokeiden ajankohta nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun, mutta ei vaikuta siltä, että muutosta ylioppilaskirjoitusta vastaavien kokeiden ajoitukseen olisi luvassa. Toisaalta, Norjassa kokeisiin on hankala valmistautua, sillä päättökokeet poikkeavat jonkun verran suomalaisista ylioppilaskirjoituksista. Päättökoe pääaineessa (esim.  norjan kieli) on kaikille pakollinen, mutta osallistuminen muitten aineitten kokeisiin on arpaonnesta, tai sen puutteesta, kiinni.  Juhlinnan aikana norjalaisabiturientit lisäksi osallistuvat tavalliseen pakolliseen opetukseen, opettajien suureksi päänvaivaksi.

Russetid

Russetid alkaa heti pääsiäisen jälkeen ja kulminoituu Norjan kansallispäivänä 17.toukokuuta. Russetidin alettua saa ja pitää pukeutua russedress-haalariin. Haalareita löytyy eri väreissä ja väri valitaan oman koulun ja suuntautumisen perusteella. Punainen (rødruss) on yleisin ja siihen pukeutuvat lukiolaiset, joilla on ns. yleissuuntautuminen oppiaineissa. Sinisen (blåruss) valitsevat kauppatieteellisen tai palvelualan syventäviä opintoja tehneet lukiolaiset. Lisäksi löytyy myös svartruss (ammattiin valmistavat linjat) ja grønnruss (maatalous- tai luonnontieteellinen linja).

Haalarit koristellaan erilaisilla merkeillä ja tarroilla. Perinteisesti haalaria ei myöskään saa pestä russetidin aikana. Poikkeuksena on, jos menee haalari päällä suihkuun.

Russefeiring ja russebuss

Monien norjalaisabien juhlintaan liittyy olennaisesti russebuss-bussilla tai pakettiautolla ajelu. Osa russeista käyttää bussiensa valmisteluun paljon aikaa ja rahaa. Bussille keksitään nimi ja siinä ajeleville oma nk. konsepti. Tästä esimerkkinä Skam-sarjasta tuttu ”Pepsi Max” ja ”The Penetrators”. Monet tilaavat myös oman laulun ja moni  muusikko saa sivutuloja säveltämällä bussilauluja. Näistä biiseistä äänestetään lisäksi vuosittain voittaja. Tämän vuoden ehdokkaita voi kuunnella täällä.

Monet käyttävät satoja tuhansia kruunuja bussiensa valmistelemiseen ja oman kuskin palkkaamiseen. Busseilla myös ajetaan ns. russetreffeille, joita järjestetään  ympäri maata. Russetreff muistuttaa suuria festareita ja lavalle nousee isoja artisteja. Bussit parkkeerataan alueelle, ja juhlia voi jatkaa omassa bussissa.

Tärkeä osa bussikultturia on rulling eli rullaaminen. Bussilla ajellaan ympäriinsä, soitetaan musiikkia ja juhlitaan. Mukaan rullaamaan voi päästä myös vaikka ei itse olisikaan russ. Kruununprinsessa Mette-Marit ja kruununprinssi Haakon olivat mukana rullaamassa Mette-Maritin Marius-pojan russebussissa muutama vuosi sitten. Ylex:n artikkelista voi lukea lisää bussibileistä.

Kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit valmiina rullaamaan. Kuvakaappaus kruununprinsessa Mette-Maritin Instagram-tililtä.

Russeknuter

Olennainen osa russetidiä on russeknut-tehtävien suorittaminen. Jokaisesta suoritetusta tehtävästä saa solmun tai muunlaisen merkinnän omaan lakkiin. Russens hovedstyre eli norjalaisabien ”hallitus” päättää tehtävät ja listaa ne sivuilleen. Hallitusta johtaa oma vuosittain vaihtuva russepresident. Suurin osa tehtävistä on suhteellisen viattomia, mutta moni liittyy alkoholiin. Monena vuonna osa tehtävistä herättää ihmetystä ja ajoittain närkästystä. Näin kävi tänäkin vuonna sillä tehtävä nro 53 ”the perfect week” edellytyksenä on (turva-)seksin harrastaminen seitsemän eri henkilön kanssa yhden viikon aikana.

Eräänkin perinteisen tehtävän hyväksytty suorittaminen vaatii 24 oluen tai siiderin juomista vuorokaudessa. Tästä suorituksesta saa lakkiin merkiksi pullonkorkin. Klassikko, joka pysyy vuodesta toiseen tehtävien listalla on en tut, en skål. Tehtävä suoritetaan esimerkiksi liikenneympyrässä tai risteyksessä ja joka kerta kun ohiajava auto tuuttaa torvella, otetaan hörppy pullosta. Pääsin viime viikolla todistamaan ilmiötä kotiin pyöräillessä.

Moni auto tuuttasi tämän liikenneympyrän ohi ajaessaan.

Pian ohi

Tämän vuoden russetid on pian ohi kun vuoden abiturientit viime teokseen konttaavat kansallispäivänä kuninkaanlinnan ohi lasten kulkueen päätteeksi. Vastapainona ylenpalttiselle juhlinnalle ja rahankäytölle, ovat monet abiturientit myös tietoisesti valinneet olevansa gåruss tai Ruter-russ eli kävelevät paikasta toiseen tai käyttävät julkisia kulkuvälineitä.

Jään jännityksen sekaisella kauhulla odottamaan oman tyttäreni abi-aikaa sillä tämä norjalaisperinne ei vieläkään lakkaa hämmentämästä.

Kommentit

Mervi 2 kuukautta sitten

Hyvä kirjoistus!

17. toukokuuta odotellessa, ehkä saa vihdoin nukkua yöt ilman russebuss-herätyksiä.

Leave a Reply